Huoltajuuskiista
Lapsen mielipiteen selvittämisestä tuomioistuimessa käsiteltävien asioiden yhteydessä ehdotetaan säädettäväksi laissa nykyistä yksityiskohtaisemmin. Voimassa olevaa sääntelyä tiukennettaisiin niin, että lapsen mielipide on selvitettävä myös riidattomissa asioissa. Esityksen mukaan myös riidatonta tai sovittelussa käsiteltävää asiaa käsiteltäessä tuomioistuimen olisi varmistuttava siitä, että huoltajat ovat selvittäneet lapsen mielipiteen.
Ehdotus vähentäisi myös paperityötä neuvoloissa isyyden ja äitiyden ennakollisen tunnustamisen yhteydessä. Tästä koituva säästö olisi kuitenkin vähäinen, koska neuvolat vastaavat jatkossakin vanhemmuuden ennakolliseen tunnustamiseen liittyvistä asioista.
Isyyslain (11/2015) mukaan mies voi tunnustaa lapsen ennen tämän syntymää. Samalla voidaan tehdä etukäteen sopimus lapsen yhteishuoltajuudesta. Isyyslain soveltamisesta saatujen kokemusten mukaan valtaosa etukäteen lapsensa tunnustaneista miehistä tekee yhteishuoltosopimuksen lapsen äidin kanssa.
Lisäksi ehdotetaan säännöstä, jonka mukaan tuomioistuimen olisi asetettava selvityksen toimittamiselle määräaika. Määräaika riippuisi luonnollisesti pyydetyn selvityksen laajuudesta; suppeasti rajatulle selvitykselle voitaisiin asettaa lyhyempi määräaika. Tuomioistuin voisi harkintansa mukaan pidentää määräaikaa tai pyytää saamansa selvityksen täydentämistä.
Jättäessään selvityksensä tuomioistuimelle selvittäjän tulee antaa suosituksensa siitä, miten huolto, asuminen ja tapaamiset tulisi kyseessä olevassa tapauksessa järjestää (19 §:n 4 momentti). Poikkeuksena esitöissä mainitaan esim. erityisen herkkäluontoiset tapaukset. Mikäli selvittäjä antaa oman suosituksensa siitä, miten asia tulisi ratkaista, tulee hänen myös antaa arvio siitä, mitä kyseinen ratkaisu lapsen kannalta tulisi tarkoittamaan.
Työryhmä ehdotti lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan sopimuksen tai tuomioistuimen päätöksen muuttamiselle asetetun kynnyksen korottamista. Lausuntopalautteessa ehdotusta ei pidetty onnistuneena. Vaarana nähtiin erityisesti se, että vanhemmat eivät uskaltaisi suostua sovintoon, koska sopimuksen muuttaminen olisi vaikeaa. Lausuntopalautteen johdosta muutoskynnystä ei ehdoteta korotettavaksi.
Tuomioistuimen tehtävä on huolehtia siitä, että lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevat kysymykset tulevat riittävän hyvin tutkituiksi. Ennen päätöstään tuomioistuimen tulee antaa sosiaaliviranomaisille tilaisuus antaa asiassa tietoja. Mikäli sosiaaliviranomaisilla on tiedossaan seikkoja, jotka saattavat olla merkityksellisiä asian ratkaisun kannalta, heillä on velvollisuus tällaisten tietojen antamiseen (19 §:n 1 ja 2 momentti).